Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on 2019.

Kirja-arvostelu: Diana Wynne Jones, Liikkuva linna

Kuva
Diana Wynne Jones: Liikkuva linna WSOY 2005 Tämä on kirja, jota olen kirjaimellisesti vuosia yrittänyt haalia kirjahyllyyni. Olen etsinyt sitä antikvariaateista ja kirjastojen poistomyynneistä turhaan. Nyt vihdoin löysin sen – hieman hämärältä käytettyjen kirjojen myyntisivustolta netistä – 30 euron hintaan. Jo tämä kova hinta vanhalle, käytetylle kirjalle kertoo jotakin siitä, että nyt ei kysyntä ja tarjonta kohtaa. Oma teoriani on, että Liikkuva linna on vaan niin hyvä. Kun sen kerran on ostanut kirjahyllyynsä, siitähän ei niin hevillä luovuta. Liikkuvan linnan juonta on mahdotonta selittää ilman juonipaljastuksia. Kirja alkaa siitä, kun hattukaupassa työskentelevä Sophie saa kauppaansa asiakkaakseen Erämaan noidan. Noita, ilman sen kummempia selityksiä, heittää Sophien päälle kirouksen ja Sophie huomaa muuttuneensa vanhaksi mummeliksi. Tästä järkyttyneenä Sophie lähtee kaupasta ja päätyy pahamaineisen velho Howlin liikkuvaan linnaan. Linnassa Sophie tutustuu tulidemoniin

Kirja-arvostelu: Minna Huotilainen, Mona Moisala, Keskittymiskyvyn elvytysopas

Kuva
Kuva: Tuumakustannus Minna Huotilainen, Mona Maisala: Keskittymiskyvyn elvytysopas Tuuma 2018 Teetkö usein montaa asiaa yhtä aikaa? Harhaileeko mielesi, kun yrität keskittyä kirjan lukemiseen? Räpläätkö puhelintasi elokuvan aikana? Jos vastasit myöntävästi kaikkiin näihin kysymyksiin, Keskittymiskyvyn elvytysopas voi olla juuri passeli kirja sinulle. Keskittymiskykymme joutuu koville nykymaailmassa. Monilla ihmisillä on kiireinen työ, jossa voi joutua vaihtamaan työtehtävästä toiseen lennosta. Kirjoitat meiliä, kun puhelin soi. Vastaat siihen ja saatkin hoitaaksesi asiakkaan kanssa jonkin toisen asian. Jäät pohtimaan tätä vielä puhelun jälkeen, saat sen valmiiksi ja palaat takaisin aikaisemman työtehtävän pariin – jos siis muistat vielä mitä olit tekemässä. Tällainen on omiaan heikentämään keskittymiskykyä. Keskittymiskyvystä kuitenkin kannattaa pitää huolta. Keskittymiskyvyn puute voi heikentää jaksamista, suorituskykyä, palautumista ja loppuunsaattamista. Oletko unohtele

Kirja-arvostelu: Maria Turtschaninoff, Maresin voima

Kuva
Kuva: Risingshadow Maria Turtschaninoff: Maresin voima Tammi 2018 Luettu e-kirjana Maresin voima on suoraan jatkoa kirjalle Maresi . Noh, ihan oikeasti tämä on jo kolmas osa tätä kirjasarjaa. Näiden kahden välissä on ilmestynyt kirja Naondel , mutta ilmeisesti tämä kirja palaa ajassa taaksepäin ja kertoo Punaisen luostarin menneisyydestä. Maresin voima sen sijaan jatkaa Maresin tarinaa siitä mihin kirjasarjan ensimmäisessä osassa jäätiin. Maresi palaa kotiinsa etäisesti keskiaikaiselta Suomelta kuulostavaan paikkaan perustamaan koulua ja levittämään eteenpäin luostarissa oppimiaan taitoja. Paluu ei ole kuitenkaan ruusuilla tanssimista. Kaikki kotona on kummasti samanlaista ja silti tyystin erilaista. Onpa Maresi itsekin kasvanut ja muuttunut vuosien varrella, jotka on viettänyt kaukana kotoa. Lisäksi ongelmia aiheuttaa paikallinen pikkuhallitsija, joka verottaa köyhää maata aivan liian rankasti. Juoni on aika yksioikoinen ja ennalta-arvattava, kuten kirjasarjan ensimmäis

Kirja-arvostelu: Maria Turtschaninoff, Maresi

Kuva
Kuva: Risingshadow Maria Turtschaninoff: Maresi Tammi 2014 Luettu e-kirjana Olen törmännyt tähän kirjaan ohimennen aika montakin kertaa, mutta en ole koskaan tullut lukeneeksi kirjaa kauniista ja houkuttelevasta kannesta huolimatta. Nyt sitten tuli tämäkin luettua. Sivumäärä ei ole kovin suuri, joten siinä ei kauaa nokka tuhissut. Maresi kertoo nimensä mukaisesti Maresi-nimisestä tytöstä ja hänen elämästään Punaisessa luostarissa. Luostari sijaitsee saarella, keskellä ulappaa, ja sen maaperälle ei sallita miehiä lainkaan. Saarella naiset saavat opetusta ja palvovat naispuolista jumaluutta. Yhtenä päivänä saarelle saapuu uusi tyttö, Jai, joka on alkuun hyvin hiljainen ja sisäänpäinkääntynyt, mutta lopulta uskoutuu kipeistä taustoistaa Maresille. Kirjan juoni on aika pitkälti tässä. Kuten aiemmin tuli jo sanottua, Maresi ei ole kamalan pitkä, joten juonikin on aika yksinkertainen ja suoraviivainen. Suurinosa kirjasta kuluu tunnelmoinnissa ja luostarin verkkaisen arkielämän

Kirja-arvostelu: Magdalena Hai, Kolmas sisar

Kuva
Kuva: Risingshadow Magdalena Hai: Kolmas sisar Otava 2018 Luettu e-kirjana Kirjan upea mangahenkinen kansikuva pysäytti minut, kun sattumalta näin sen nettiä selaillessa. Luin vähän yhden kirja-arvostelun alkua ja päätin, että kyllä, tämä on sellainen kirja jonka haluan lukea. Ihan mukiinmenevää fantasiaa ja teiniromantiikkaa kirja tarjoaakin, mutta ehkä hienoinen pettymys kaiken kaikkiaan. Kaunis kansi sai odottamaan enemmän. Kirja kertoo kahdesta noidasta, Lunesta ja Cielistä. Lune on jo saanut laulunsa ja on hammasta purren hyväksynyt kohtalonsa vähänoitana. Hän valmistautuu Cielin seremoniaan, jossa tämä tulee saamaan oman laulunsa. Kaikki ei kuitenkaan mene suunnitelmien mukaan ja yhtäkkiä Lune huomaa olevansa pakomatkalla Cielin kanssa. Noitatyttöjen matka johtaa minnepä muuallekaan kuin maapallolle. Maasta he löytävät turvapaikan Lyceumista, erikoisesta koulusta, jossa oppilaina on muitakin toisista ulottuvuuksista saapuneita mitä ihmeellisempiä olentoja. Ja onpa seas

Kirja-arvostelu: Ilari Aalto, Elina Helkala, Matkaopas keskiajan Suomeen

Kuva
Ilari Aalto, Elina Helkala: Matkaopas keskiajan Suomeen Atena 2019 Aiemmin pidin keskiaikaa loputtoman tylsänä ajanjaksona. Välttämättömänä pahana Rooman valtakunnan ja renessanssin välissä. Mutta viimeaikoina keskiaika on alkanut kiinnostaa ihan eri tavalla. Keskiajasta on ilmestynyt mielenkiintoisia kirjoja ja pelejä, ja keskiaika näkyy yhä monissa hienoissa, vanhoissa kaupungeissa, kuten Dubrovnikissä, Riikassa ja kotoisassa Suomen Turussa. Keskiajan tunnelmiin pääsee myös monilla kesän keskiaikamarkkinoilla, joita pidetään eri paikkakunnilla. Keskiaika on loppujen lopuksi ihan mielenkiintoinen ajanjakso, vaikka se päälisin puolin voi vaikuttaa tylsältä, sivistymättömältä ja jopa raakalaismaiselta ajanjaksolta ihmiskunnan historiassa. Matkaopas keskiajan Suomeen esittelee nimensä mukaisesti noin 1400-luvun Suomea. Tai siis teknisesti sellaista maata kuin Suomi ei ollut olemassakaan; virallinen nimitys oli Ruotsin Itämaa. Suomi kuului vielä tuolloin Ruotsille. Suomi ei myösk

Kirja-arvostelu: Sarah J. Maas, Throne of Glass - Varjojen kuningatar

Kuva
Kuva: Risingshadow Sarah J. Maas: Throne of Glass - Varjojen kuningatar Gummerus 2019 Luettu e-kirjana Throne of Glass -kirjasarja on päässyt jo neljänteen osaan. Aiemmat osat järjestyksessä ovat Lasipalatsi , Keskiyön kruunu ja Tulen perillinen . Varjojen kuningatar on paras osa tähän asti. Aikasempien osien petailut on tehty ja nyt on toiminnan aika. Varsinkin kirjan loppu on suorastaan huikea. Celaena on ottanut haltuunsa vanhan nimensä, Aelin Galathyniuksen, ja palaa nyt ottamaan takaisin myös valtakuntansa. Ennen sodan aloittamista Aelin kerää liittolaisia, suunnittelee kostoaan ja pähkäilee, mitä voisi tehdä vanhan ystävänsä Dorianin hyväksi. Lisäksi Aelin koettaa vapauttaa taikuuden, joka on ollut kahlittuna jo liian pitkään. Varjojen kuningattaressa on valtaisa määrä hahmoja ja tämän takia juonikin on aika rönsyilevä. Kirja kannattaa lukea nopeasti ja ilman pidempiä taukoja, jotta kaikki pysyy tuoreessa muistissa. Minulla itselläni oli lukemisessa taukoja, jote

Kirja-arvostelu: Leonard Goldberg, Sherlock Holmesin tytär

Kuva
Kuva: Goodreads Leonard Goldberg: Sherlock Holmesin tytär Bazar 2018 Luettu e-kirjana Olen lukenut paljon Sherlock Holmes -tarinoita. Olen lukenut Doylen tekstejä, olen lukenut toisten kirjailijoiden kirjoittamia Holmes -tarinoita, olen katsonut televisiosarjoja ja elokuvia... Olen aikalailla Sherlock Holmes fani ja siksi tartuin tähän kirjaan pelonsekaisin tuntein. Jo kirjan otsikko tuntuu pyhäinhäväistykseltä. Sherlock Holmesilla muka jälkikasvua! Mutta toisaalta uusi ja vieläpä feministinen näkökulma kiinnosti. Voisiko olla, että tämä kirja olisi ihan hyvä? On tapahtunut kuolemantapaus, jonka Scotland Yard on kuitannut itsemurhaksi. Sureva perhe ei tätä kuitenkaan niele, vaan he lähtevät hakemaan apua kuuluisan etsivä Holmesin ystävältä Watsonilta. John Watson suostuu auttamaan ja lähtee jututtamaan poikansa kanssa silminnäkijöitä. Poika on myös nimeltään John Watson ja lääkäri isänsä jalanjäljissä. Yksi silminnäkijöistä on terävä-älyinen Joanna Blalock. Lukijan ei kestä

Kirja-arvostelu: John Tiffany, Jack Thorne, J. K. Rowling, Harry Potter ja kirottu lapsi

Kuva
John Tiffany, Jack Thorne, J. K. Rowling: Harry Potter ja kirottu lapsi Tammi 2016 Harry Potter ja kirottu lapsi perustuu näytelmään, jota on ollut J. K. Rowlingin lisäksi luomassa John Tiffany ja Jack Thorne. Tyyliltään se siis poikkeaa alkuperäisistä Harry Potter -kirjoista reippaasti. Tarina seuraa Harry Potterin keskimmäisen lapsen Albus Potterin elämää, kun tämä aloittaa opintonsa Tylypahkassa. Odotukset kirjan suhteen eivät olleet kovin korkealla, ehkä sen takia lukukokemus oli yllättävän sujuva ja viihdyttävä. Paksusta sivumäärästä huolimatta kirja tulee nopeasti luettua. Sehän on näytelmä, joten sisältö on lähinnä nopealukuista dialogia. Juoni tosiaan keskittyy Albukseen ja tämän ystävään Scorpiukseen, joka on – kenes muunkaan – kuin Draco Malfoyn lapsi. Albus kipuilee sen kanssa, että hänen isänsä on kuuluisa Harry Potter. Scorpiusta taas painaa omat perhehuolet; ei ole helppoa kun isä on tunnettu ex-kuolonsyöjä. Albus saa jostakin idean, että hän haluaa palata a

Kirja-arvostelu: Essi Huuhka, Aino Tormulainen, Ysärikirja

Kuva
Essi Huuhka, Aino Tormulainen: Ysärikirja Atena 2017 Kirja 90-luvusta ysärilapsille ja -nuorille. Siinä lyhyesti kiteytettynä Ysärikirjan idea. Ihanan värikäs kirja ihastuttaa jo ulkonäöllään. Myös sisältö on täyttä rautaa kaikille 90-luvun läpi eläneille. Kirjassa käydään läpi aihealue kerrallaan, mistä ihmiset 90-luvun muistavat. Mitä tapahtui politiikassa ja maailmalla? Millaista oli sisustustyylit ja muoti? Millaisilla leluilla leikittiin, mitä syötiin, mitä luettiin, millaista musiikkia kuunneltiin? Myös jokainen vuosi on saanut oman aukeaman, jossa on kiteytetty vuoden tärkeimmät tapahtumat, musiikkihitit ja vuoden tärkeimmät/suurimmat elokuvat. Tällaiselle 90-luvun lapselle kirja on todella nostalginen. Jokaiselta sivulta löytyy jotakin, joka saa hörähtämään ääneen. Kirjan kohdeyleisöä on selvästi juuri ysärin lapset ja nuoret. Kirjan kirjoittajatkin ovat itse ysärilapsia. Televisiosarjoista muistellaan lastensarjoja ja kirjassa on oma kappaleensa pelkästään leluista.

Kirja-arvostelu: Tuhat ja yksi yötä

Kuva
Tuhat ja yksi yötä Karisto 1988 Olipa kerran sulttaani, jolla sattui olemaan petollinen vaimo. Vaimo sai kokea karun kohtalon, jonka jälkeen sulttaani päätti, että yhteenkään naiseen ei ollut luottaminen. Ehkäistäkseen tulevien vaimojen uskottomuuden, sulttaani päätti naida joka päivä uuden naisen ja kuristuttaa hänet seuraavana aamuna kuoliaaksi. Eräänä päivänä hän sai uuden neidon vaimokseen, joka miestään viihdyttääkseen alkoi kertoa tarinaa. Tuli yö, mutta tarina päättyi jännään paikkaan, joten vaimo sai lisäaikaa elämälleen. Samoin kävi uudestaan ja uudestaan – aina tuhat ja yksi yötä. Tämä on pähkinän kuoressa Tuhannen ja yhden yön kehystarina. Itse kirja on kokoelma tarinoita, jotka liittyvät toisiinsa enemmän tai vähemmän löyhästi. Mukana on Ali Baba, Sinbad Merenkulkija, Alladdin, lentäviä mattoja, lampunhenkiä sekä muita kuolemattomia hahmoja, jotka ihmiset yleensä yhdistävät itämaisiin tarinoihin, vaikka eivät lähdetarinoita tuntisikaan. Tarinat tuntuvat tutuilta; n

Kirjavuosi 2018

Kuva
Tavoitteeni vuonna 2018 oli lukea viisitoista kirjaa. Siihen ei nyt päästy. Lukusaldo kaiken kaikkiaan oli kymmenen kirjaa. Tavoite tuli vuoden 2017 saldosta: tuolloin luin viisitoista kirjaa vuodessa ja tarkoituksena oli päästä samoihin lukemiin. Lukusaldo jäi aiempaa vuotta pienemmäksi osittain sen takia, että tänä vuonna oli muita isoja tapahtumia, jotka veivät aikaa lukuharrastukselta.  Vuosi 2018 jää mieleen ainakin kaikista kruunu-aiheisista kirjoista: ensin tuli Kiera Cassin Kruunu , sitten Sarah J. Maasin Keskiyön kruunu ja lopuksi Paimenen kruunu Terry Pratchettilta. Kruunuja kerrakseen! Vuoden 2019 tavoite on lukea kymmenen kirjaa. Tähän mennessä olen aina jäänyt tavoitteista jälkeen, joten tällä kertaa laitan riman tarpeeksi matalalle. Lukulistalla on jo ainakin Throne of Glass -sarjan neljäs osa, Varjojen kuningatar , jonka pitäisi ilmestyä helmikuussa 2019. Sitä odotellessa! Hyvää uutta vuotta kaikille lukijoille!

Kirja-arvostelu: Jani Karlsson, Anumari Karlsson, Runo päivässä – Poem a Day

Kuva
Jani Karlsson (toim.), Anumari Karlsson (toim.): Runo päivässä – Poem a Day, Antologia suomalaisesta pöytälaatikkorunoudesta Kanttarelli Publishing 2014 Runo päivässä on runokokoelma, johon on kerätty useiden eri kirjoittajien runoja. Runoja on nimensä mukaisesti yksi vuoden jokaiselle päivälle. Kirjan lukuohje sisältyy tavallaan nimeen; tämä kirja kuuluu lukea hitaasti ja yksi runo kerrallaan. Yksi päivässä. Näin itsekin tein, nyt vihdoin ja viimein. Runokokoelmasta löytyy muutama minun itsenikin tekemä runo. Runo päivässä sai alkunsa sosiaalisessa mediassa. Eräänä päivänä levisi kutsu kaikille pöytälaatikkorunoilijoille lähettää runonsa kokoelman kerääjille. Myös itse lähetin huvin vuoksi ja urheilumielessä kasan runoja, joista kokoelmaan päätyi kolme. Suurin osa kokoelman kirjoittajista on esikoisrunoilijoita. Ikähaarukka heittelee 13-vuotiaasta 80-vuotiaaseen runoilijaan. Suurin osa runoista on suomeksi, mutta mukaan mahtuu myös muutama englanninkielinen runo ja taisi yks