Kirja-arvostelu: Jani Karlsson, Anumari Karlsson, Runo päivässä – Poem a Day

Jani Karlsson (toim.), Anumari Karlsson (toim.): Runo päivässä – Poem a Day, Antologia suomalaisesta pöytälaatikkorunoudesta

Kanttarelli Publishing 2014

Runo päivässä on runokokoelma, johon on kerätty useiden eri kirjoittajien runoja. Runoja on nimensä mukaisesti yksi vuoden jokaiselle päivälle. Kirjan lukuohje sisältyy tavallaan nimeen; tämä kirja kuuluu lukea hitaasti ja yksi runo kerrallaan. Yksi päivässä. Näin itsekin tein, nyt vihdoin ja viimein. Runokokoelmasta löytyy muutama minun itsenikin tekemä runo.

Runo päivässä sai alkunsa sosiaalisessa mediassa. Eräänä päivänä levisi kutsu kaikille pöytälaatikkorunoilijoille lähettää runonsa kokoelman kerääjille. Myös itse lähetin huvin vuoksi ja urheilumielessä kasan runoja, joista kokoelmaan päätyi kolme. Suurin osa kokoelman kirjoittajista on esikoisrunoilijoita. Ikähaarukka heittelee 13-vuotiaasta 80-vuotiaaseen runoilijaan. Suurin osa runoista on suomeksi, mutta mukaan mahtuu myös muutama englanninkielinen runo ja taisi yksi runo olla ruotsiksikin kirjoitettu. Kirjo on siis monipuolinen ja laaja.

Kirjan idea on hellyttävä ja hauska. Myös toteutustapa on mainio. Jos luet tämän kokoelman, suosittelen lämpimästi lukemaan sen yksi runo päivässä. Runoja ei ole järjestelty kovinkaan paljoa niiden teeman tai tyylin mukaan. Jokainen päivä on pieni yllätys. On rakkausrunoja, surullisia runoja, hassuja runoja, runoja menetyksestä ja vaikka mitä muuta. Selvästi talviset runot on laitettu talvikuukausiin, selkeästi kesäiset taas kesäkuukausiin. Aleksis Kiven päivälle oli laitettu kivasti Aleksis Kivelle kirjoitettu runo. Tällaisia pikkuyksityiskohtia olisi voinut olla kirjassa enemmänkin, tosin kaikkihan riippuu kirjaa varten lähetetystä materiaalista.

Runojen laatu on hyvin epätasaista, mutta sitä tällaiselta kirjalta osaakin jo odottaa. Osa runoista on selkeästi hienoja ja jäävät pyörimään päähän, osa taas unohtuu saman tien lukemisen jälkeen. Tämä ei oikeastaan haittaa, sillä se jollain tapaa sopii kirjan tyyliin. Samalla tavalla kuin vuoden päivät eivät ole samanlaisia keskenään, myös runot ovat kaikki erilaisia. Ne ovat kirjavia ja jotkut painuvat mieleen, kun taas toiset vaipuvat unholaan.

Näppärällä idealla toteutettu runokokoelma, jonka lukemisessa menee vuosi. Väistämättä.

★★★☆☆

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kirjoittamisesta: Asetteluohjeita 1

Asetteluohjeita 1: Kappalejako ja vuorosanojen merkitseminen Kappalejako Kappalejako on tärkeää tekstin lukemisen kannalta. Liian pitkät kappaleet ovat rasittavia lukijalle, liian lyhyet kappaleet taas voivat saada tekstin tuntumaan turhan hypähtelevältä. Joka tapauksessa kappalejaon merkitystä ei kannata vähätellä ja on tärkeää oppia alusta lähtien jakamaan tekstinsä mielekkäiksi, lyhemmiksi kokonaisuuksiksi, jotta lukeminen olisi mahdollisimman sujuvaa. Hyvä kappalejako helpottaa myös kirjoittajan työtä. Kappaleenvaihto tulee yleensä silloin, kun siirrytään asiasta tai tapahtumasta toiseen. Esimerkkinä vaikka tämä kirjoitus; kun aihe vaihtuu, myös kappale vaihtuu. Tällöin tulee rivinvaihto ja seuraavasta kappaleesta sisennetään hieman ensimmäistä lausetta. Muutaman välilyönnin laittaminen riittää. Netissä sisennykset eivät usein näy, joten blogiin tai foorumille julkaistavissa teksteissä on pakko jättää enemmän tekstiin tyhjiä rivejä kuin normaalissa proosateksti...
Lue lisää

Kirjoittamisesta (osa 3 luvut 1-2)

Osa 3: Kertoja, näkökulma ja kuvailu Kertoja Kertojatyypit Kertojatyyppejä on kaksi: kaikkitietävä kertoja ja minä -kertoja. Kaikkitietävällä kertojalla tarinaa kerrotaan ulkopuolisen näkökulmasta; kertoja kuitenkin on tietoinen kaikista tapahtumista (siitä nimitys ”kaikkitietävä”). Minä -kertojalla taas kertojana toimii tarinan päähenkilö. Esimerkki kaikkitietävästä kertojasta: Lämpöinen tuulenhenkäys ja pitkät heinät löivät Emilian nilkkoja, kun hän kulki omenapuita kohti. Jalkoja kutitteli niin, että oli vaikea olla nauramatta. Tyttö ojensi kättään ja hänen perässään kulkeva poika tarttui siihen; lämpöisenä, todellisena. Emilia katsoi häneen hymyillen olkansa yli. Poika oli juuri niin komea kuin hän muistikin. Ruskeat, pörröiset hiukset, jotka laskeutuivat alas otsalle ja korvien päälle kihararyöppyinä. Kirkkaan siniset silmät, joissa tuikki aina tuo sana poikamaisen kujeileva ilme. Hän hymyili Emilialle ja tuo ele sai tytön sydämen heti sykkimään kiivaammin...
Lue lisää

Kirjoittamisesta: Asetteluohjeita 5

Asetteluohjeita 5: Tekstin asettelu Wordissa Tekstin asettelulle ei ole varsinaista oikeaa tai väärää tapaa. Kirjoittaessa saa käyttää juuri sellaista fonttia ja fontin kokoa mikä nyt itsestä tuntuu hyvältä. Käsittelen tätä asiaa vain siksi, koska kustannusyhtiöt yleensä antavat omia suosituksiaan siitä, miten teksti tulisi asetella. Kannattaa aina tutkia kustannusyhtiöiden nettisivuilta ohjeet ennen tekstin lähettämistä, mutta tässä nyt lyhyesti yleisiä suosituksia asetteluun. Fontti, koko ja riviväli Fontin tulisi olla jokin selkeä ja hyvin yleisesti käytetty fontti, kuten Times New Roman tai Arial. Tämä siksi, että teksti olisi selkeää lukea ja myös sen takia, koska kaikkein erikoisempia fontteja ei välttämättä joka koneelta löydy. Fonttejahan on tunnetusti tuhansia ja taas tuhansia ja niitä pystyy kätevästi lataamaan netistä ilmaiseksi niin paljon kuin sielu sietää. Voit siis etsiä itsellesi jonkin ihanan kauniin fontin, joka sopii omaan tyyliisi täydellisesti, mut...
Lue lisää