Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on elokuu, 2016.

Kirja-arvostelu: Terry Pratchett, Vapaat pikkumiehet

Kuva
Terry Pratchett: Vapaat pikkumiehet Karisto 2003 Vapaat pikkumiehet on aloitusosa Terry Pratchettin Kiekkomaailmaan sijoittuville nuortenkirjoille. Sanalla sanottuna se on loistava. Perässä pysyminen ei vaadi muiden Kiekkomaailmaan sijoittuvien kirjojen tuntemusta, mutta ne voivat syventää lukukokemusta. Varsinkin noidista kertoviin kirjoihin ( Noitasiskokset , Noitia maisemissa ja Herraskaista väkeä ) viitataan pariin kertaan, lähinnä hahmovierailuilla. Kirjat sopivat vaikka jatkolukemiseksi Tiffany-sarjan jälkeen, jos huumorihammasta jäi vielä kaivelemaan. Kirjan tapahtumat sijoittuvat Liitumaalle, missä kaikki ei ole kunnossa. Tiffanyn kimppuun yrittää ensin hyökätä näkki, sitten päätön ratsumies ja kaiken lisäksi joka puolella hyörii pieniä, punatukkaisia miehiä. Kun lopulta Tiffanyn pikkuveli napataan, Tiffany lähtee hakemaan tätä takaisin paistinpannulla varustautuneena. Mukaan tulee myös Nac Mac Feeglejen klaani, jotka myös Vapaina pikkumiehinä tunnetaan. Pratchett

Kirja-arvostelu: Essi Tammimaa, Noaidin tytär - Tulva

Kuva
Kuva: Risingshadow Essi Tammimaa: Noaidin tytär - Tulva Otava 2016 Luettu e-kirjana Noaidin tytär - Tulva on jatko-osa Tammimaan Noaidin tytär kirjaan, kuten jo nimestäkin voi päätellä. Ensimmäisessä osassa viehätti alun rauhallisuus ja saamelaisten mytologioiden käyttö. Jatko-osassa rauhallisuus on tiessään, valitettavasti. Jatko-osa ei nouse edeltäjänsä tasolle. Kirjan alussa päähenkilö Aura tuskailee yhä näkyjensä kanssa. Tällä kertaa näyissä häntä piinaa kuvat tulvasta ja vedestä nousevista kuolleista. Mukana on myös vähän ihmissuhdedraamaa, kun lehdistö yrittää koko ajan kiivaasti heittää kapuloita Auran ja rokkitähti Pajun romanssiin. Sekaan on heitetty myös luonnonsuojelua Talvivaaran- ei kun siis Suvilaakson muodossa. Aivan ensimmäiseksi lukiessa kiinnitin huomioni siihen, että uudissanoja oli karsittu kovalla kädellä. Ensimmäisessä kirjassa omituisia sanoja oli liiaksi asti; ne varastivat huomion ja häiritsivät lukemista. Nyt niitä on karsittu, ja se on ihan hyvä

Kirja-arvostelu: P. C. Cast, Kristin Cast, Vainottu

Kuva
Kuva: Risingshadow P. C. Cast, Kristin Cast: Vainottu Otava 2012 Luettu e-kirjana Vainottu on Yön talo-kirjasarjan viides osa. Kirja jäi aikoinaan kesken ja se jäi harmittamaan. Onnistuin nyt myöhemmin etsimään sen käsiini ja luin uudestaan läpi alusta asti, koska en muistanut mihin olin jäänyt. Loppujen lopuksi ihan hyvä kirja ainakin pariin aiempaan osaan verrattuna, jotka olivat vähän heikompia. Vainottu jatkaa siitä mihin aiemmassa osassa jäätiin. Muinainen pahuus on päässyt vapaaksi ja ainoastaan Zoey ystävineen on taistelemassa sitä vastaan. Juoni on sitä samaa peruskauraa kuin aiemminkin. Aina välillä pähkäillään poikaongelmien kanssa, joista toivoin jo, että oltaisiin päästy eroon. Juoneltaan kirja ei siis erityisesti säihky tai aiheuta yllätyksiä. Poikapulmia on ihan liikaa. Jos ne tuntuisivat edes etenevän jonnekin, mutta kun samat teemat kulkevat kirjasta toiseen... Yhäkin Zoey on epävarma siitä, ketä rakastaa vai rakastaako ketään ja kuka näistä kolmesta ihkupo