Kirja-arvostelu: Maria Turtschaninoff, Maresi
 |
| Kuva: Risingshadow |
Tammi 2014
Luettu e-kirjana
Olen törmännyt tähän kirjaan ohimennen aika montakin kertaa, mutta en ole koskaan tullut lukeneeksi kirjaa kauniista ja houkuttelevasta kannesta huolimatta. Nyt sitten tuli tämäkin luettua. Sivumäärä ei ole kovin suuri, joten siinä ei kauaa nokka tuhissut.
Maresi kertoo nimensä mukaisesti Maresi-nimisestä tytöstä ja hänen elämästään Punaisessa luostarissa. Luostari sijaitsee saarella, keskellä ulappaa, ja sen maaperälle ei sallita miehiä lainkaan. Saarella naiset saavat opetusta ja palvovat naispuolista jumaluutta. Yhtenä päivänä saarelle saapuu uusi tyttö, Jai, joka on alkuun hyvin hiljainen ja sisäänpäinkääntynyt, mutta lopulta uskoutuu kipeistä taustoistaa Maresille.
Kirjan juoni on aika pitkälti tässä. Kuten aiemmin tuli jo sanottua, Maresi ei ole kamalan pitkä, joten juonikin on aika yksinkertainen ja suoraviivainen. Suurinosa kirjasta kuluu tunnelmoinnissa ja luostarin verkkaisen arkielämän kuvailussa. Lukiessa tuli kieltämättä mieleen, että pienellä tiivistämisellä kirjasta olisi saanut aikaiseksi novellin, eikä tarina olisi välttämättä kärsinyt tästä yhtään.
Näin yksinkertaisen juonen kanssa olisin toivonut kieleltä hieman enemään. En tiedä onko käännöksessä kadonnut jotain, mutta kieli on hyvin yksinkertaista. Ei runollisuutta, ei kaunista kuvakieltä. Voihan olla, että tämä on ihan kirjailijan valinta ollut ajatellen kirjan nuorempaa kohdeyleisöä. Mene ja tiedä.
Kirjan teemat ja naispuoleisen jumaluuden kuvailu ovat kirjan mielenkiintoisin osa. Luostari on suojapaikka naisille, mutta samalla myös koulu, jonka oppeja he voivat viedä luostarin ulkopuolelle. Kirjan aiheet – kotiväkivalta, tyttölasten ja naisten koulutus, tiedon vaalinta, naisten asema yhteiskunnassa – nämä kaikki ovat ajankohtaisia tänäkin päivänä.
Hahmot jäävät aika vailinaisiksi ja paperinmakuisiksi, vaikka heille on koetettu kovasti kirjoittaa jonkinlaista juonenkaarta. Maresin kasvutarina tulee selkeimmin esille, onhan hän päähenkilö, mutta kaikki muutkin tärkeimmät sivuhenkilöt löytävät lopussa paikkansa maailmasta. Hahmot jäävät kaikista keskusteluista ja tapahtumista huolimatta aika persoonattomiksi ja lopun hälinässä hahmojen kohtalosta ei ole kamalan kiinnostunut.
Ihan hyvä kirja, mutta jotakin tästä jäi uupumaan. Juoni olisi voinut olla kiinnostavampi, kirjan kieli olisi voinut olla kiinnostavampaa. Hahmoilla olisi saanut olla enemmän luonnetta. Kirjan teemat ovat kyllä hienoja ja arvokkaita, mutta asian olisi voinut tuoda esiin viihdyttävämmässä muodossa. Ainakin kirja oli lyhyt ja nopea lukea, vaikka isompi osa tarinasta tuntui menevän jaarittelussa.
★★★☆☆
Kommentit
Lähetä kommentti