Kirjoittamisesta (osa 2 luku 1)

Osa 2: Juonen ja hahmojen luominen

 

Juoni ja juonen kuljetus

Viimeksi käsittelimme juonen suunnittelua. Mutta millainen on hyvä juoni? Sitä on mahdoton määritellä. Lyhyissä novelleissa ei välttämättä edes ole selkeää juonta. Niissä tärkeämmäksi voi kohota hahmot tai kuvailu tai tunnelma noin yleensä. Jotkin novellit voivat esittää vain yksittäisen kohtauksen pidemmästä tarinasta, jolloin juoni jää vaillinaiseksi tai katkeaa aivan keskeltä.

Mitä pidempi tarina on, sitä suurempi merkitys on juonella. Pelkän tunnelman vuoksi luotua tekstiä on pidemmän päälle raskas lukea; siksi se sopiikin parhaiten lyhyisiin novelleihin. Pitkältä tarinalta lukija yleensä odottaa ja vaatii hieman enemmän. Silloin tarinassa pitäisi olla jäntevä juoni, joka kiskoo tarinaa eteenpäin. Tekstillä täytyy olla tavallaan punainen lanka, joka toimii sen selkärankana.

Juonen tärkeänä voimavarana toimivat tarinan hahmot. Hahmojen ajatukset, tunteet ja teot pitävät juonta kasassa ja kiskovat sitä eteenpäin. Hahmot ottavat osaa tapahtumiin, pohtivat niitä jälkeenpäin ja myös miettivät niiden aiheuttamia seuraamuksia. Juonenkäänteet muuttavat hahmoja jollain tapaa ja vaikuttavat niin tarinan kulkuun. Tällöin myös lukija pääsee elämään tarinan tapahtumia ja hänellä on jatkuvasti sellainen olo, että tarina etenee ja on kehittymässä koko ajan johonkin suuntaan. Jos juoni ei toimi tai se on epäselvä tai se hukkuu sivujuonien joukkoon, lukija voi turhautua, kun tarina ei vaikuta etenevän minnekään.

Juonenkäänteet

Pitkä tarina ilman juonenkäänteitä muuttuu tylsäksi. Juonenkäänne tarkoittaa sellaista tapahtumaa tarinassa, joka vaikuttaa jollakin merkittävällä tavalla juoneen tai hahmoihin. Se voi olla vaikka yllättävä paljastus hahmon menneisyydestä, tärkeä tapahtuma tai vaikka hahmon kuolema. Erilaisia juonenkäänteitä on niin paljon kuin vain ihminen jaksaa keksiä.

Vaikka juonenkäänteiden pitäisikin olla yllättäviä, ne eivät silti saa olla epäuskottavia. Juonenkäänteet eivät saa tulla lukijalle liian puun takaa. Shakespearelaisen nyrkkisäännön mukaan murha-ase pitää esitellä ensimmäisessä näytöksessä, jos joku murhataan toisessa näytöksessä. Juonenkäänteitäkin siis pitäisi hieman alustaa, jotta lukijalle ei tulisi liian epärealistinen olo juonenkäänteen tapahtuessa. Hyvä juonenkäänne istuu tarinaan; se ei ole ’deus ex machina’ -tyylinen käännekohta. Deus ex machina tarkoittaa kirjaimellisesti ’jumala koneesta’ ja viittaa antiikin Kreikassa näytelmissä käytettyyn loppuratkaisuun, jossa jumalaksi pukeutunut näyttelijä laskettiin alas setvimään lavalla olevat ihmissuhdesotkut – tämä oli siis hyvin mekaaninen ja tylsä tapa saattaa tarinan juonikoukerot päätökseensä ja yleensä sitä käytettiin silloin, kun kertomus oli joutunut täysin umpikujaan.

Sivujuonet

Sivujuoni on pääjuoneen löyhästi tai ei lainkaan sidoksissa oleva juonikuvio. Sivujuoni ei siis vie tarinan pääjuonta eteenpäin, vaan voi esim. toimia hahmojen esittelijänä, tai näiden luonteiden tai persoonien kehittäjänä. Joskus sivujuonet kiinnittyvät pääjuoneen hyvinkin tiukasti ja niitä on siksi vaikea erottaa omaksi sivujuonekseen. Yleensä kuitenkin sivujuoni on sellainen, jonka voisi jättää pois varsinaisesta tarinasta ilman, että tarina siitä huomattavasti muuttuisi.

Sivujuoni voi olla hyödyllinen, kun tarinassa esitellään uusi hahmo tai entisiä hahmoja syvennetään. Toisaalta jos tarinassa on liian paljon sivujuonia, voi itse pääjuoni jäädä näiden jalkoihin tai hukkua kokonaan. Jos tarina koostuu vain loputtomasta määrästä sivujuonia, jotka seuraavat toisiaan ilman, että tarinassa olisi mitään yhtä yhtenäistä punaista lankaa, tarina muuttuu helposti vain irrallisiksi kohtauksiksi. Tällaista tarinaa on pidemmän päälle puuduttava lukea.

Kaikissa tarinoissa sivujuonia ei ole ja aina ne eivät ole edes välttämättömiä. Jos johonkin kohtaan tuntuu sopivan sivujuoni, kirjoita sellainen ihmeessä, mutta älä koeta tehdä sellaisia väkisin. Väen vängällä kirjoitettu sivujuoni voi helposti tuntua teennäiseltä tai turhauttavalta. Huonosti tehty sivujuoni on vain turha rasite tarinassa.

Juoniaukot

Parhaimpaankin tarinaan voi jäädä juoniaukkoja. Mitä pidempi tarina on, sitä todennäköisemmin aukkoja jää, sillä kaikkea ei vain voi ennakoida etukäteen. Jos olet kuitenkin suunnitellut tarinan huolella ennen kuin olet alkanut kirjoittaa, aukot yleensä jäävät niin pieniksi, että ne pystyy helposti paikkaamaan tai silottelemaan piiloon tekstissä. Juuri siksi huolellinen suunnittelu on tärkeää!

Jos kuitenkin juoniaukko on jäänyt ja se on suuri, älä panikoi. Jätä teksti hetkeksi hautumaan, älä tuhoa sitä. Anna sen muhia. Myöhemmin saatat keksiä hyvän keinon kiertää aukon tavalla tai toisella. Jos näin ei käy, voi silti vanhan tarinan pohjaa käyttää jonkin uuden tekstin lähdemateriaalina. Hyvin muokattuna siitä voi tulla vaikka kuinka loistava kirjoitus. Siksi mitään tekstejä ei saisi koskaan poistaa tai tuhota.