Kirjoittamisesta (osa 1)

Aluksi:

Kun laadin kirjoittamisopastani, siitä todellakin tuli opas. Teksti on hyvin käytännönläheistä ja tiivistä; se ei paljoa rönsyile, vaan pysyy tiukasti aiheessa. Nämä läpi käymäni neuvot ovat kuitenkin loppujen lopuksi vain neuvoja. Ne eivät kerro yhtä ainoaa, oikeaa tapaa kirjoittaa, sillä sellaista ei ole olemassa. Esittelen vain itse hyödylliseksi huomaamiani työkaluja kirjoittamiseen, joista voi olla hyötyä teille muillekin kirjoittamisesta kiinnostuneille. Se mitä työkaluja itse käytät tai miten, on aivan sinusta kiinni. Kukaan ei voi kertoa, millainen kirjoittamistyyli sinulle itsellesi parhaiten sopii.

Kiitos, hyviä lukuhetkiä ja ennen kaikkea hyviä kirjoittamishetkiä!

Osa 1: Suunnittelu

Idea

Jokainen tarina syntyy jostakin. Joskus se voi olla jotakin aivan pientä: yksi sana tai lyhyt kohtaus. Yksi esine tai paikka. Tällaisesta aivan irrallisesta ja pienestä yksityiskohdasta voi pitkän ajattelutyön tuloksena syntyä vaikka monisatasivuinen romaani. Usein kuitenkin vain yksi idea ei riitä. Mutta jos kaksi ideaa iskeytyy yhteen, lopputulos voi olla jotakin todella yllättävää.

Sitä, mistä sinä parhaiten saat ideoita kirjoittamiseen, on mahdotonta sanoa. Jokaisella on oma tyylinsä. Ideoita voi saada kirjoista, sarjakuvista, elokuvista, televisiosarjoista tai musiikista. Joskus ideoita löytyy unista tai sitten sellainen voi pälkähtää päähän vaikka kävelylenkillä. Kirjailijana kannattaa olla kiinnostunut monista eri asioista ja pitää mieli avoimena. Koskaan ei tiedä, mistä voi löytää loistavia ideoita.

Loppumaton ideoiden lähde on totta kai myös kirjoittaja itse. Omasta elämästä ja sen tapahtumista kirjoittaminen on tuttua kaikille kirjailijoille. Jos kuitenkin kirjoittaa liikaa pelkästään omasta itsestään, ideat voivat alkaa muistuttaa itseään. Siksi tarina-aiheiden etsimisessä pitäisi pitää mielensä avoimena. Lähes kaikkiin tarinoihin tulee aina jotakin sinusta itsestäsi. Oli se sitten yhden hahmon yksittäinen luonteenpiirre tai jokin tarinan tapahtuma. Koska kirjailija kirjoittaa aina ensisijaisesti itselleen ja itseään kiinnostavista asioista, tarinaan tulee väkisinkin asioita kirjoittajan omasta elämästä ja persoonasta.

Keräile tietoa sinua kiinnostavista asioista. Pidä päiväkirjaa tai kirjoita ylös uniasi. Muista tarkkailla ympäristöäsi. Tarkkaile ihmisiä ja heidän käyttäytymistään. Älä kulje elämääsi silmät kiinni.

Tarinan suunnittelu

Ennen kuin voi alkaa kirjoittaa, pitää suunnitella tarinaa. Suunnittelu auttaa, sillä hyvin suunniteltu tarina jää harvemmin jumiin. Tarinasta pitäisi ainakin hahmotella juoni, niin että siinä on selkeä alku, keskikohta ja loppu. Samoin hahmot tulisi olla selvillä ennen kuin alkaa kirjoittaa.

Jokaisella on oma tyylinsä, miten kehitellä juonta ja hahmoja ennen kirjoittamisen aloittamista. Helpointa on ehkä miettiä ensin päähenkilöä ja muita henkilöhahmoja, ja päättää tarinan alkuasetelma. Alkuasetelmasta on helppo lähteä kehittelemään juonta eteenpäin, jos tuntee hahmonsa ja pystyy helposti kuvittelemaan, miten tämä reagoi missäkin tilanteissa.

Joskus tarinan juoni voi tulla myös yhdellä rysäyksellä mieleen. Ne saattavat olla lyhyitä novelleja, joskus jopa 200-sivuisia romaaneja. Tyylejä tosiaan on erilaisia.

Juoni olisi hyvä tuntea pääpiirteissään ennen kuin alkaa kirjoittaa. Näin juoni pysyy kiinni tarinan punaisessa langassa, ja kohtaukset seuraavat toisiaan loogisesti ja ilman laahaamista. Ilman selkeää juonta tarina voi helposti muuttua vain yksittäisiksi kohtauksiksi, jotka seuraavat toisiaan ilman sen suurempaa syy-yhteyttä. Aivan kaikkea ei tietenkään tarvitse tietää ennen kuin alkaa kirjoittaa. Jotkut pitävät enemmän siitä, että juoneen jää käänteitä, jotka tulevat itse kirjoittajalle yllätyksenä. Tällöin voi olla varma siitä, että samat kohdat ovat yllättäviä myös lukijasta.

Juoni myös usein muuttuu kirjoittamisen aikana, vaikka sen olisi suunnitellut melko tarkkaan etukäteen. Siksi suunnitteluun ei kannata käyttää myöskään liikaa aikaa. Juoni joutuu usein taipumaan hahmojen omien luonteiden takia; joskus jollekin hahmolle ei yksinkertaisesti sovi jokin teko, jonka alun perin on suunnitellut. Juoneen voi jäädä myös aukkoja tai epäloogisuuksia, joiden kiertämisessä pitää hieman joustaa suunnitelmista. Suunnittelu auttaa välttämään isoja aukkoja, mutta kaikkea ei voi koskaan ottaa huomioon ja niin pieniä epäloogisuuksia aina jää tarinaan.

Hahmoista ainakin päähenkilön luonne ja tausta tulisi olla itselle selvillä ennen kirjoittamiseen ryhtymistä. Sivuhahmoista – niiden tärkeydestä riippuen – tulisi tietää ainakin perusasiat. Suunnittelu auttaa pitämään hahmojen persoonat alusta lähtien yhdenmukaisina, eikä niin että hahmon luonne muuttuu äkisti kesken kaiken, kun kirjoittaja on saanut yllättäen uuden idean hahmoon. 

Suunnittelun apuvälineitä

Suunnittelutyön tyyli on todellakin hyvin henkilökohtainen asia. Joillakin riittää pelkkä ajatteleminen omassa mielessä, jotkut pitävät paperille kirjoittamisesta. Suunnittelutyötä voi tehdä vaikka irtopapereille tai tietokoneelle; mikä nyt parhaimmalta tuntuu. Suunnitellessa on hyvä pitää vaikka pientä muistilehtiötä yöpöydällä. Usein parhaimmat ideat tulevat illalla, kun makaa hiljaa sängyssään unta odottamassa. Yritä säilyttää kaikkia yhteen tarinaan liittyviä lappusia yhdessä paikkaa; näin löydät ne helpoiten myöhemmin.

Yksi ideointiin sopiva apuväline on käsitekartta. Jotkut pitävät käsitekarttojen laatimisesta, jotkut taas inhoavat yli kaiken. Käsitekartan ideana on kirjoittaa paperin keskelle jokin kattokäsite – vaikka tarinan perusidea – ja sitten sen ympärille aletaan kerätä muita sanoja, jotka liittyvät jotenkin pääaiheeseen.

Käsitekartan ei tarinaa suunnitellessa kuitenkaan tarvitse olla aina näin jäsennelty. Jos sinulla on vaikeuksia päästä alkuun, kannattaa kokeilla ottaa eteen tyhjä paperi ja kirjoittaa sille – eri puolille paperia, ei mihinkään tiettyyn järjestykseen – asioita, mistä ehdottomasti haluat kirjoittaa. Näitä voi olla vaikka erilaiset aiheet, yksittäiset tapahtumat, hahmot, nimet, asiat, esineet tai juonenpätkät. Kirjoita ylös kaikki, mitä mieleesi tuleen. Tämän jälkeen katso paperia uudestaan. Onko siellä joitain asioita, joita voisi yhdistää? Sopiiko joku hahmo johonkin kohtaukseen? Tai onko joissain hahmoissa niin paljon samaa, että ne voi yhdistää toisiinsa? Täytyy osata myös karsia. Kaikkia päässä pursuavia ideoita ei mitenkään voi mahduttaa yhteen tarinaan. Joitain asioita pitää jättää pois ja käyttää sitten tulevissa tarinoissa.

Myös hahmojen tai paikkojen piirtäminen voi auttaa tarinan suunnittelussa. Jos piirustustaidot eivät tunnu riittävän, kokeile vaikka ottaa valokuvia paikoista, joiden voisit kuvitella olevan tarinasi tapahtumapaikkoja. Toinen vaihtoehto on etsiä netistä inspiroivia kuvia, mutta muista siinä tapauksessa huomioida tekijänoikeudet.

Hahmojen suunnittelussa voi käyttää vaikka yksinkertaista lomaketta. Ohjeita tähän löytyy toisen osan lopussa olevasta harjoituksesta.