Haaveena kirjailijan ura

Vampyyrin vaimo jatkuu. Lukuiloa!

Olisi kivaa, jos minulla olisi tarkat tiedot siitä, milloin mikäkin novelli on kirjoitettu. Paljon kertoo jo se, että tämän novellin Word-tiedosto on luotu 2007. Kuten useimmat novelleistani, myös tämä on (luultavasti) alun alkaen kirjoitettu käsin paperille tai johonkin vihkoon, joten tämä on luultavasti sitäkin vanhempi. Kirjoituksen laadustakin huomaa, että tämän täytyy olla yksi alkuaikojen kirjoituksiani. Muistan saaneeni idean tähän novelliin lukiossa välitunnilla tai hyppytunnilla, kun kuuntelin nappikuulokkeilla miniradiostani mitä sieltä nyt sattuikaan tulemaan ja kanavia selaillessani korviini osui tiedotus jäänmurtajista. Katsoin ulos ikkunasta – oli hirvittävän kirkas ja kaunis, aurinkoinen talvipäivä – ja yritin ymmärtää, että jossakin tuolla kaukana joku ihan totta ohjastaa tälläkin hetkellä jäänmurtajaa Itämerellä. Ja siitä se sitten idea lähti. Kirjoituksena tämä ei todellakaan ole sieltä parhaimmasta päästä. Vaikka tätä on tullutkin hieman muokkailtuja j...

5 Tarinan päättäminen ja viimeistely Kirjoittamisprosessi Kirjoittamisprosessi on kokonaisuutena hyvin haastavaa; varsinkin silloin, kun on kyse pitkistä teksteistä. Kirjoittaminen vaatii mielikuvitusta, heittäytymisen taitoa ja kaikkein tärkeintä paljon kärsivällisyyttä ja pitkäjänteisyyttä. Omaan tekstiinsä kyllästyy helposti loppua kohden ja silloin yleensä alkaa kiirehtiä turhaan. Tällöin juoni, hahmot, tarinan tempo ja muutenkin koko yleistunnelma alkaa rakoilla. Toinen virhe, johon on helppo sortua, on jättää tekstinsä kokonaan kesken ja aloittaa jotakin uutta. Lopulta vihot tai tietokoneen kansiot pursuavat keskenjääneitä tarinoita, joissa jokaisessa on kirjoitettuna hieman alkua, mutta joita ei ole tullut jatkettua sen pidemmälle. Juuri siksi kärsivällisyys ja pitkäjänteisyys ovat kirjoittajalle välttämättömiä ominaisuuksia. Niitä pitää vain harjoittaa. Kaikkein yksinkertaisinta on tehdä kirjoittamisesta tapa. Aseta itsellesi tavoitteita ja aikarajoja...

Vampyyrin vaimo jatkuu. Lukuiloa!

  Tämänkin novellin olen kirjoittanut lukioaikoina; siis silloin kun vasta aloin harjoittaa tosissani kirjoittamista. Tarkkaa ajankohtaa on vaikea määritellä… Luulisin, että kyseessä ei ole ihan ensimmäisiä tekstejäni (koska vihko, josta alkuperäinen löytyy, ei ole kaikkein vanhin vihkoni), joten novelli ajoittuu luultavammin jonnekin vuosien 2006–2007 suunnalle. Novellin ideasta en tiedä mitään. Pääajatuksena oli kai kirjoittaa hauska pieni novelli naisesta, jota hävettää paljon enemmän isoisänsä näennäisen hölmö käyttäytyminen, kuin mitä se hänen isoisäänsä hävettää. Yrityksenä tässä oli kai osoittaa, miten helposti meillä on tapana leimata hulluiksi ne ihmiset, jotka eivät käyttäydy kaikkien yhteiskunnan normien tai tapojen mukaan. Näihin samoihin aikoihin kirjoitin parikin novellia – lyhyempää ja pidempää – tästä samasta aiheesta. Ihmisistä, jotka eivät elä kirjoittamattomien sääntöjen mukaan. Vaikka tämä novelli onkin auttamattoman vanhentunut ja hupsu, niin s...