Kirja-arvostelu: P. C. Cast, Kristin Cast, Vapautettu

Kuva: Risingshadow
P. C. Cast, Kristin Cast: Vapautettu

Otava 2013
Luettu e-kirjana

Vapautettu on jo kahdeksas osa Yön talo-sarjaa. Vähän hitaasti ja vaisunpuoleisesti alkava kirja saa vauhtia loppua kohden. Muutamia juonilankoja saadaan solmittua päätökseensä ja uusia ilmaantuu. Loppupää kirjasta oli selkeästi sen vahvin osa.

Edellisen kirjan lopussa Zoey saatiin pelastettua tuonpuoleisesta. Nyt hän ja Stark viettävät leppoisia päiviä Skyen saarella, mutta lopulta sankarien on palattava takaisin koululle, jonne myös Neferet kieroine suunnitelmineen on rantautunut. Neferet väittää jättäneensä pahuuden taakseen, mutta Zoey ystävineen tietää paremmin. Myös Stevie Raella on ratkaisun hetket käsillä. Valitseeko hän rakkauden vai ystävyyden?

Juoni on vähän hidasliikkeinen. Alussa ei tunnu tapahtuvan paljon mitään, mutta lopussa sitten taas sitäkin enemmän. No siis, kyllähän alkupuoliskollakin jotain tapahtuu... Yksi sivuhahmoista kuolee, mutta koska kyseessä tosiaan on sivuhahmo, kohtaus ei ihan kamalasti minua lukijana hetkauttanut. Hahmoista oikeastaan vain muutamat ovat sellaisia, joita on syvennetty ja joiden kohtalosta välittää. Näitä ovat ainakin Stevie Rae, Stark, Afrodite ja Zoey. Muut hahmot ovat aika yksinkertaisia, pelkistettyjä, melkein karikatyyrejä oikeista persoonista.

Lopussa tarina ottaa uusia kierroksia. Ilman sen suurempia juonenpaljastuksia voin sanoa, että asioita tapahtuu. On lisää kuolemaa, uutta elämää, ihmisiä, jotka muuttuvat eläimiksi ja mitä kaikkea muuta. Aivot räjähtävät! Jotenkin lukiessa tuli mieleen manga ja anime, mutta siis pelkästään hyvässä mielessä. Juoni on lähdössä jo todella outoon suuntaan, mutta menen mielelläni sen mukaan. Outo on hyvä asia, ainakin se on omalaatuista ja erilaista. Pidän tästä uudesta, vähän hölmöstä ja villistä otteesta. 

Stevie Raen tarina kohoaa Vapautetussa jälleen Zoeytä kiinnostavammaksi. Lumotussa alkanut juonikaari saa kliimaksinsa tässä kirjassa. Ja se on hieno. Stevie Raen tarina tuo mieleen Kaunottaren ja hirviön. Stevie Rae on hyvä hahmo; pidän hänestä enemmän kuin Zoeystä. Zoey on jotenkin liian täydellinen ja ihmeellinen. Jonkinlainen supertulokas kaikkien tavisten keskellä. Yhh. Ärsyttävä tyyppi. Stevie Raella on enemmän jalat maassa, vaikka ihan tavallinen hänkään ei ole.

Jos pitää vampyyreistä, niin loppujen lopuksi Yön talo-sarjassa ei ole kamalasti vampyyrejä. Tai onhan niitä, mutta niiden vampyyrimäisyyttä ei kamalasti korosteta. Vampyyrielementin olisi aivan hyvin voinut ottaa pois ja korvata melkein millä tahansa muulla. Mutanteilla, haltijoilla, geneettisesti parannelluilla ihmisillä. Ihan millä vain; ainoastaan verenjuonti olisi täytynyt jättää pois. Muuten juonen olisi voinut pitää samana.

Joka tapauksessa en valita. Teinifantasia jatkaa matkaansa uusiin sfääreihin. Onhan tämä pakko lukea loppuun asti ja katsoa, mitä vielä on tulossa.

★★☆☆☆

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kirjoittamisesta: Asetteluohjeita 1

Asetteluohjeita 1: Kappalejako ja vuorosanojen merkitseminen Kappalejako Kappalejako on tärkeää tekstin lukemisen kannalta. Liian pitkät kappaleet ovat rasittavia lukijalle, liian lyhyet kappaleet taas voivat saada tekstin tuntumaan turhan hypähtelevältä. Joka tapauksessa kappalejaon merkitystä ei kannata vähätellä ja on tärkeää oppia alusta lähtien jakamaan tekstinsä mielekkäiksi, lyhemmiksi kokonaisuuksiksi, jotta lukeminen olisi mahdollisimman sujuvaa. Hyvä kappalejako helpottaa myös kirjoittajan työtä. Kappaleenvaihto tulee yleensä silloin, kun siirrytään asiasta tai tapahtumasta toiseen. Esimerkkinä vaikka tämä kirjoitus; kun aihe vaihtuu, myös kappale vaihtuu. Tällöin tulee rivinvaihto ja seuraavasta kappaleesta sisennetään hieman ensimmäistä lausetta. Muutaman välilyönnin laittaminen riittää. Netissä sisennykset eivät usein näy, joten blogiin tai foorumille julkaistavissa teksteissä on pakko jättää enemmän tekstiin tyhjiä rivejä kuin normaalissa proosateksti...
Lue lisää

Kirjoittamisesta (osa 3 luvut 1-2)

Osa 3: Kertoja, näkökulma ja kuvailu Kertoja Kertojatyypit Kertojatyyppejä on kaksi: kaikkitietävä kertoja ja minä -kertoja. Kaikkitietävällä kertojalla tarinaa kerrotaan ulkopuolisen näkökulmasta; kertoja kuitenkin on tietoinen kaikista tapahtumista (siitä nimitys ”kaikkitietävä”). Minä -kertojalla taas kertojana toimii tarinan päähenkilö. Esimerkki kaikkitietävästä kertojasta: Lämpöinen tuulenhenkäys ja pitkät heinät löivät Emilian nilkkoja, kun hän kulki omenapuita kohti. Jalkoja kutitteli niin, että oli vaikea olla nauramatta. Tyttö ojensi kättään ja hänen perässään kulkeva poika tarttui siihen; lämpöisenä, todellisena. Emilia katsoi häneen hymyillen olkansa yli. Poika oli juuri niin komea kuin hän muistikin. Ruskeat, pörröiset hiukset, jotka laskeutuivat alas otsalle ja korvien päälle kihararyöppyinä. Kirkkaan siniset silmät, joissa tuikki aina tuo sana poikamaisen kujeileva ilme. Hän hymyili Emilialle ja tuo ele sai tytön sydämen heti sykkimään kiivaammin...
Lue lisää

Kirjoittamisesta: Asetteluohjeita 5

Asetteluohjeita 5: Tekstin asettelu Wordissa Tekstin asettelulle ei ole varsinaista oikeaa tai väärää tapaa. Kirjoittaessa saa käyttää juuri sellaista fonttia ja fontin kokoa mikä nyt itsestä tuntuu hyvältä. Käsittelen tätä asiaa vain siksi, koska kustannusyhtiöt yleensä antavat omia suosituksiaan siitä, miten teksti tulisi asetella. Kannattaa aina tutkia kustannusyhtiöiden nettisivuilta ohjeet ennen tekstin lähettämistä, mutta tässä nyt lyhyesti yleisiä suosituksia asetteluun. Fontti, koko ja riviväli Fontin tulisi olla jokin selkeä ja hyvin yleisesti käytetty fontti, kuten Times New Roman tai Arial. Tämä siksi, että teksti olisi selkeää lukea ja myös sen takia, koska kaikkein erikoisempia fontteja ei välttämättä joka koneelta löydy. Fonttejahan on tunnetusti tuhansia ja taas tuhansia ja niitä pystyy kätevästi lataamaan netistä ilmaiseksi niin paljon kuin sielu sietää. Voit siis etsiä itsellesi jonkin ihanan kauniin fontin, joka sopii omaan tyyliisi täydellisesti, mut...
Lue lisää