Kirja-arvostelu: P. C. Cast, Kristin Cast, Vapautettu

Kuva: Risingshadow
P. C. Cast, Kristin Cast: Vapautettu

Otava 2013
Luettu e-kirjana

Vapautettu on jo kahdeksas osa Yön talo-sarjaa. Vähän hitaasti ja vaisunpuoleisesti alkava kirja saa vauhtia loppua kohden. Muutamia juonilankoja saadaan solmittua päätökseensä ja uusia ilmaantuu. Loppupää kirjasta oli selkeästi sen vahvin osa.

Edellisen kirjan lopussa Zoey saatiin pelastettua tuonpuoleisesta. Nyt hän ja Stark viettävät leppoisia päiviä Skyen saarella, mutta lopulta sankarien on palattava takaisin koululle, jonne myös Neferet kieroine suunnitelmineen on rantautunut. Neferet väittää jättäneensä pahuuden taakseen, mutta Zoey ystävineen tietää paremmin. Myös Stevie Raella on ratkaisun hetket käsillä. Valitseeko hän rakkauden vai ystävyyden?

Juoni on vähän hidasliikkeinen. Alussa ei tunnu tapahtuvan paljon mitään, mutta lopussa sitten taas sitäkin enemmän. No siis, kyllähän alkupuoliskollakin jotain tapahtuu... Yksi sivuhahmoista kuolee, mutta koska kyseessä tosiaan on sivuhahmo, kohtaus ei ihan kamalasti minua lukijana hetkauttanut. Hahmoista oikeastaan vain muutamat ovat sellaisia, joita on syvennetty ja joiden kohtalosta välittää. Näitä ovat ainakin Stevie Rae, Stark, Afrodite ja Zoey. Muut hahmot ovat aika yksinkertaisia, pelkistettyjä, melkein karikatyyrejä oikeista persoonista.

Lopussa tarina ottaa uusia kierroksia. Ilman sen suurempia juonenpaljastuksia voin sanoa, että asioita tapahtuu. On lisää kuolemaa, uutta elämää, ihmisiä, jotka muuttuvat eläimiksi ja mitä kaikkea muuta. Aivot räjähtävät! Jotenkin lukiessa tuli mieleen manga ja anime, mutta siis pelkästään hyvässä mielessä. Juoni on lähdössä jo todella outoon suuntaan, mutta menen mielelläni sen mukaan. Outo on hyvä asia, ainakin se on omalaatuista ja erilaista. Pidän tästä uudesta, vähän hölmöstä ja villistä otteesta. 

Stevie Raen tarina kohoaa Vapautetussa jälleen Zoeytä kiinnostavammaksi. Lumotussa alkanut juonikaari saa kliimaksinsa tässä kirjassa. Ja se on hieno. Stevie Raen tarina tuo mieleen Kaunottaren ja hirviön. Stevie Rae on hyvä hahmo; pidän hänestä enemmän kuin Zoeystä. Zoey on jotenkin liian täydellinen ja ihmeellinen. Jonkinlainen supertulokas kaikkien tavisten keskellä. Yhh. Ärsyttävä tyyppi. Stevie Raella on enemmän jalat maassa, vaikka ihan tavallinen hänkään ei ole.

Jos pitää vampyyreistä, niin loppujen lopuksi Yön talo-sarjassa ei ole kamalasti vampyyrejä. Tai onhan niitä, mutta niiden vampyyrimäisyyttä ei kamalasti korosteta. Vampyyrielementin olisi aivan hyvin voinut ottaa pois ja korvata melkein millä tahansa muulla. Mutanteilla, haltijoilla, geneettisesti parannelluilla ihmisillä. Ihan millä vain; ainoastaan verenjuonti olisi täytynyt jättää pois. Muuten juonen olisi voinut pitää samana.

Joka tapauksessa en valita. Teinifantasia jatkaa matkaansa uusiin sfääreihin. Onhan tämä pakko lukea loppuun asti ja katsoa, mitä vielä on tulossa.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kirjoittamisesta: Asetteluohjeita 1

Kirjoittamisesta (osa 1)

Kirjoittamisesta: Asetteluohjeita 5