Kirja-arvostelu: Erin Hunter, Myrsky nousee

Kuva: Risingshadow
Erin Hunter: Myrsky nousee

Arthouse 2010
Luettu e-kirjana

Myrsky nousee on Soturikissat-kirjasarjan neljäs osa. Tasaisen paksu sarja jatkaa kulkuaan. Yllättävän viihdyttäviähän nämä ovat, vaikka eivät nämä kirjat mitenkään päätä huimaa juonillaan tai hahmoillaan.

Kesä on saapunut metsään ja on tuonut mukanaan kuumuuden ja kuivuuden. Helteen lisäksi Myrskyklaania ahdistaa luopiokissojen joukko, joita johtaa Myrskyklaanin entinen jäsen. Varsinkin klaanin johtaja Sinitähti on musertunut petoksen johdosta, joten Tulisydän joutuu ottamaan odotettua enemmän vastuuta klaanin asioiden hoitamisesta. Samaan aikaan Tulisydämen pitäisi onnistua takomaan oppia jukuripäisen oppilaansa, Pilvitassun päähän.

Juoni ja hahmot ovat sitä samaa kuin aikaisemmissakin osissa. Juonenkäänteet eivät suuria ihmeitä lukijassa herätä. Lähinnä ihmetystä aiheuttaa vain Tulisydän, joka ei selvästikään ole ihan penaalin terävin kynä, mitä päättelytaitoihin tulee. Eipä Tulisydän ole aiemmissakaan osissa ollut mitenkään ihmeellisen välkky, joten tämä ei sinänsä yllätä.

Sen sijaan yllätyin parista raa'asta kohdasta. Onhan aikaisemmissakin kirjoissa kuollut kissoja, mutta nämä on tapahtunut yleensä eleettömästi ja toteavasti. Nyt huomasin ensimmäistä kertaa, että taistelun tiimellyksessä mainittiin verestä. Kuoleepa yksi kissa selkeästi tuskissaan. Yllättävän raakaa touhua lastenkirjalle!

Eipä tästä ole kauheasti muuta sanottavaa, mitä aikaisemmissa arvosteluissa en olisi jo sanonut. Hahmot, juoni ja juonenkäänteet ovat sitä samaa perushuttua. Ei mitään ällistyttävän hienoa, mutta eivät huonojakaan. Juonenkäänteet ovat ehkä hieman liian ennalta-arvattavia, jopa lastenkirjalle. Perushyvä kirjasarja, jonka laatu on pysynyt tasaisena kirjasta toiseen. 

★★★☆☆

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kirjoittamisesta: Asetteluohjeita 1

Kirjoittamisesta (osa 1)

Kirjoittamisesta: Asetteluohjeita 5