Kirja-arvostelu: Minna Oulasmaa, Mika Pesonen, Tunnista tyyppisi

Kuva: kustantajan sivuilta
Minna Oulasmaa, Mika Pesonen: Tunnista tyyppisi

Otava 2020
Luettu e-kirjana

Jo jonkin aikaa sitten luin kirjan Idiootit ympärilläni, joka esitteli jaottelun erivärisiin ihmisiin näiden persoonallisuuden mukaan. Arvostelussani harmittelin sitä, että kirjassa ei esitelty kovinkaan paljoa värien sekoituksia ja millaisia ihmisiä nämä sitten ovat. Noh, nyt ongelmiin on ratkaisu.

Tunnista tyyppisi ammentaa siis samaisesta värijaottelusta kuin Idiootit ympärillämme. Keltaiset ovat positiivisia, sosiaalisia hölösuita, punaiset kiivaita, nopeita ja kilpailuhenkisiä, vihreät ihmisläheisiä, rauhallisia ja muutosvastaisia, ja siniset ovat loogisia, asiakeskeisiä ja yksityiskohtiin tarttuvia. Kirja kuitenkin avartaa aihealuetta ja käsittelee nelijaon lisäksi myös mitä ovat vertit ja mitä tarkoittaa temperamenttiäly. Lisäksi kirjassa on kokonainen kappale pelkästään introverteistä ja millaisia haasteita tämän ihmistyypin elämään liittyy maailmassa, joka suosii ekstroverttejä.

Verttejä on siis tosiaan kolmea laatua: ekstrovertit, introvertit ja ambivertit. Ekstrovertit ovat ulospäinsuuntautuneita ja sosiaalisia ihmisiä. Nelivärijaottelussa he ovat punaisia ja keltaisia. Introvertit taas ovat hitaita ja mietiskeleviä. He ovat sinisiä ja vihreitä. Ambivertit ovat outoja tapauksia, joihin liittyy sekä ekstroverttejä että introverttejä piirteitä; toisinaan he kaipaavat ympärilleen ihmisiä, toisinaan taas he kaipaavat omaa rauhaa. Nelivärikentässä he voivat olla sekoitus vihreää ja keltaista, tai sinistä ja punaista. Tai jotain ihan muuta.

Kirjassa myönnetään (ihan järkeenkäyvästi), että ihmisten kategoriointi ei ole tarkkaan rajattua. Skaala introvertistä ekstroverttiin on liukuva. Kirjassa käytetään termiä tempperamenttijana, jonka toisessa päässä on äärimmäinen introverttiys ja toisessa päässä ekstroverttiys. Tällä janalla jokaisella ihmisellä on tietty toiminta-alue. Ambivertillä toiminta-alue on suurin ja siinä on enemmän vaihtelua. Introvertillä toiminta-alue on enemmän toiseen janan päähän kallellaan. Omaa verttiytään pystyy hieman säätelemään kulloisenkin tilanteen mukaan.

Nelivärijaottelua käydään läpi kattavasti perhe-elämän, parisuhteen ja työn näkökulmista. Eri persoonallisuustyyppien vahvuuksia ja heikkouksia tuodaan hyvin esille. Konkretiaa tekstiin tuo useat esimerkit. Samoin esittelyä saa väriyhdistelmät, kuten jo arvostelun alussa mainitsin.

Kirjan lopussa olevasta introverttejä käsittelevästä kappaleesta tykkäsin; olenhan itsekin introvertti. Kappaleessa kerrotaan mitkä ovat introvertin heikkouksia ja vahvuuksia, sekä annetaan neuvoja juhlista selviytymiseen. Kappaleesta leijonanosan kahmaisee esiintymistaitoon keskittyvä osio, josta on varmasti apua sellaiselle, joka joutuu paljon esiintymistilaisuuksiin työssään tai harrastuksissaan.

Kaiken kaikkiaan kirja oli yllättävän hyvä. Pidin tästä paljon enemmän kuin Idiootit ympärilläni -kirjasta. Vaikka nelijako on vieläkin hieman arveluttava tieteellisyydessään, ainakin tässä kirjassa puhutaan paljon myös asiaa. Osio verteistä on todella mielenkiintoinen. Kirjassa muistetaan mainita myös temperamentti, erityisherkkyys, ujous ja erilaiset roolit, mitä meillä ihmisillä on. Kaikki sellaisia asioita, joita ei tosiaan ollut Idiootit ympärilläni -kirjassa, ja joita mietin sitä lukiessa.

Kirja saa miettimään omaa käyttäytymistään, samoin kuin ympärillä olevien ihmisten käyttäytymistä. Jos yksi kirja saa aikaan sen, että ymmärtää hieman paremmin ympärillään olevia ihmisiä ja osaa paremmin ottaa näiden tunteita huomioon, niin eihän se voi olla muuta kuin todella hieno asia.

Kommentit

  1. Kiitos tästä arvostelusta. Minulle on suositeltu luettavaksi juuri tuota Idiootit ympärilläni -teosta monelta eri suunnalta, koska olen kuulemma niin keltainen ihminen. Kiitos tästä tiedosta. Minuakin lähtökohtaisesti arveluttaa ihmisten jatkuva tarve kategorisoida kaikkea näkemäänsä ja kokemaansa, myös kanssaihmisiään. En ole kirjaan tarttunut myöskään siksi, että jo vuosikausia sitten työpaikan kehityskoulutuksessa meidät jaoteltiin samalla värilogiikalla. Sain siitä päivästä jo riittävän suuret traumat :D Ehkä pitäisi lukea ennemmin tämä Tunnista tyyppisi kuin Idiootit ympärilläni, jonka otsikko on mielestäni hyvin punainen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kannattaa lukea! Eihän tämä kirja kovin tieteellinen ole (eikä sitä missään kohden väitäkään olevansa), mutta se on ajatuksia herättävä ja se saa ajattelemaan ympärillään olevia ihmisiä ihan toisella tavalla :)

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kirjoittamisesta: Asetteluohjeita 1

Kirjoittamisesta (osa 1)

Kirjoittamisesta: Asetteluohjeita 5