Kirja-arvostelu: Kiera Cass, Kruunu

Kiera Cass: Kruunu

Pen & Paper 2018

Kruunu on Valinta-sarjan viides ja viimeinen osa, ja se tuo kruununprinsessa Eadlynin tarinan päätökseensä. Edellisen kirjan jäljiltä odotukset ovat korkealle ja ilokseni voin todeta, että en joutunut pettymään. Kruunu on aivan yhtä valloittavaa hömppää kuin sarjan edellinenkin osa, Perijätär.

Valinta on lipumassa kohti loppuaan ja Eadlyn on ratkaisujen äärellä. Kenet hän valitsee puolisokseen? Eadlyn joutuu ottamaan myös isompaa roolia kuningaskunnan johtamisessa, eikä se suju aivan ongelmitta siitä huolimatta, että juuri tähän Eadlynia on koko hänen ikänsä kasvatettu. Eadlyn joutuu tekemään suuria päätöksiä monellakin tapaa. Kuka lopulta voittaa kruununprinsessan sydämen?

Eadlyn on yhtä loistava kuin edellisessäkin kirjassa. Hän on hauska, terävä, taitava politikoija ja todella sympaattinen. Eadlyniin on helppo samaistua niin surun kuin onnenkin hetkinä. Jotkut romanttiset kohtaukset saivat sydämen lepattamaan. Tämä ei olisi mahdollista ilman hyvin kirjoitettua päähenkilöä.

Jotkin sivuhahmoista ovat saaneet myös uusia piirteitä Kruunussa. Ärsyttävä bimbo Josie saa uusia puolia ja hieman omaa kasvutarinaansa Eadlynin kasvutarinan kylkeen. Myös unelmien poikamiesten lomassa tapahtuu erinäisiä paljastuksia, joista ei voi tässä kertoa ilman suuria spoiler-varoituksia. Pojille annetaan myös luonnetta nimen lisäksi. Silti jotkin hahmoista jäivät hieman köykäisiksi, mutta ymmärrettävästi tila ei riitä ihan kaikkeen. Jos kaikille 35 kosijalle olisi annettu taustatarina, ei tästä kirjasarjasta tulisi ikinä loppua.

Tässäkin kirjassa show'n varastaa Henri ja Erik, oikealta nimeltään Eikko. Henri-parka ei vieläkään osaa englantia, mutta vastaiskuna antaa jenkeille suomen oppitunteja. Numeroiden opiskelu kirvoitti äänekkäimmät naurut. Erikistä pidin jo edellisessä kirjassa ja tässä osassa hiljainen tulkki on yhä vain unelmaisempi. Yksi mieleenpainuvimpia kohtauksia oli valokuvaussessio Eadlynin kanssa, näin enempää yksityiskohtia avaamatta.

Kaiken kaikkiaan kirjan juoni ei mennyt ihan niitä ratoja pitkin kuin olin odottanut. Mikä on vain hyvä asia. Tarinan lopetus on romanttinen ja onnellinen totta kai, mutta erilainen kuin mitä Perijätärtä lukiessa olin odottanut. En osannut odottaa tätä, mutta en ole harmissani. Lopetus on juuri loistava ja Eadlyn tekee kaiken kaikkiaan hyvän valinnan.

Lyhyesti ja ytimekkäästi siis hyvä kirja, suosittelen. Romantiikannälkäinen hotkaisee tämän hetkessä.

★★★☆☆ 

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kirjoittamisesta: Asetteluohjeita 1

Asetteluohjeita 1: Kappalejako ja vuorosanojen merkitseminen Kappalejako Kappalejako on tärkeää tekstin lukemisen kannalta. Liian pitkät kappaleet ovat rasittavia lukijalle, liian lyhyet kappaleet taas voivat saada tekstin tuntumaan turhan hypähtelevältä. Joka tapauksessa kappalejaon merkitystä ei kannata vähätellä ja on tärkeää oppia alusta lähtien jakamaan tekstinsä mielekkäiksi, lyhemmiksi kokonaisuuksiksi, jotta lukeminen olisi mahdollisimman sujuvaa. Hyvä kappalejako helpottaa myös kirjoittajan työtä. Kappaleenvaihto tulee yleensä silloin, kun siirrytään asiasta tai tapahtumasta toiseen. Esimerkkinä vaikka tämä kirjoitus; kun aihe vaihtuu, myös kappale vaihtuu. Tällöin tulee rivinvaihto ja seuraavasta kappaleesta sisennetään hieman ensimmäistä lausetta. Muutaman välilyönnin laittaminen riittää. Netissä sisennykset eivät usein näy, joten blogiin tai foorumille julkaistavissa teksteissä on pakko jättää enemmän tekstiin tyhjiä rivejä kuin normaalissa proosateksti...
Lue lisää

Kirjoittamisesta (osa 3 luvut 1-2)

Osa 3: Kertoja, näkökulma ja kuvailu Kertoja Kertojatyypit Kertojatyyppejä on kaksi: kaikkitietävä kertoja ja minä -kertoja. Kaikkitietävällä kertojalla tarinaa kerrotaan ulkopuolisen näkökulmasta; kertoja kuitenkin on tietoinen kaikista tapahtumista (siitä nimitys ”kaikkitietävä”). Minä -kertojalla taas kertojana toimii tarinan päähenkilö. Esimerkki kaikkitietävästä kertojasta: Lämpöinen tuulenhenkäys ja pitkät heinät löivät Emilian nilkkoja, kun hän kulki omenapuita kohti. Jalkoja kutitteli niin, että oli vaikea olla nauramatta. Tyttö ojensi kättään ja hänen perässään kulkeva poika tarttui siihen; lämpöisenä, todellisena. Emilia katsoi häneen hymyillen olkansa yli. Poika oli juuri niin komea kuin hän muistikin. Ruskeat, pörröiset hiukset, jotka laskeutuivat alas otsalle ja korvien päälle kihararyöppyinä. Kirkkaan siniset silmät, joissa tuikki aina tuo sana poikamaisen kujeileva ilme. Hän hymyili Emilialle ja tuo ele sai tytön sydämen heti sykkimään kiivaammin...
Lue lisää

Kirjoittamisesta: Asetteluohjeita 5

Asetteluohjeita 5: Tekstin asettelu Wordissa Tekstin asettelulle ei ole varsinaista oikeaa tai väärää tapaa. Kirjoittaessa saa käyttää juuri sellaista fonttia ja fontin kokoa mikä nyt itsestä tuntuu hyvältä. Käsittelen tätä asiaa vain siksi, koska kustannusyhtiöt yleensä antavat omia suosituksiaan siitä, miten teksti tulisi asetella. Kannattaa aina tutkia kustannusyhtiöiden nettisivuilta ohjeet ennen tekstin lähettämistä, mutta tässä nyt lyhyesti yleisiä suosituksia asetteluun. Fontti, koko ja riviväli Fontin tulisi olla jokin selkeä ja hyvin yleisesti käytetty fontti, kuten Times New Roman tai Arial. Tämä siksi, että teksti olisi selkeää lukea ja myös sen takia, koska kaikkein erikoisempia fontteja ei välttämättä joka koneelta löydy. Fonttejahan on tunnetusti tuhansia ja taas tuhansia ja niitä pystyy kätevästi lataamaan netistä ilmaiseksi niin paljon kuin sielu sietää. Voit siis etsiä itsellesi jonkin ihanan kauniin fontin, joka sopii omaan tyyliisi täydellisesti, mut...
Lue lisää