Kirja-arvostelu: Mike Pohjola, Myrskyn aika
Mike Pohjola: Myrskyn aika
Johnny Kniga 2003
Kannesta voisi kuvitella, että kyseessä on fantasiaromaani, mutta näin ei ole. Itse asiassa Myrskyn aika on roolipelin opaskirja. Kirja antaa ohjeita niin larpin kuin pöytäroolipelin järjestämiseen. Kirjan on kehuttu olevan säännöiltänsä kevyt, joten aloittelijankin pitäisi päästä ropettamisen alkuun.
Kirja koostuu kolmesta osasta. Ensimmäisessä osassa kerrotaan yleistä taustaa roolipelin maailmasta; sen historiasta, valtioista ja kansoista. Toisessa osassa paneudutaan tarkemmin eri kuppikuntiin, kuten velhoihin, ritareihin ja pappeihin. Kolmas osa taas on pelinjohtajalle tarkoitettu, jossa käydään sääntöteknisiä asioita ja annetaan vinkkejä roolipelien luomiseen. Kirja on tarkoitettu luettavaksi niin, että ensimmäisen osan lukee kaikki roolipelaamaan ryhtyvät, toisesta osasta luetaan vain omaan hahmoon liittyviä osia ja kolmannen osan lukee ainoastaan pelinjohtaja.
Täytyy sanoa, että kirja on erittäin kunnianhimoinen. Ensinkin kyseessä on suomalainen roolipeli. Jo se on harvinaista. Suomalaisia roolipelejä ei ole paljoa kirjoitettu. Toisekseen koko kirjaan on yritetty mahduttaa sama määrä tavaraa, joka yleensä löytyy kahdesta tai kolmesta eri kirjasta. Yritys on hieno, mutta se jää hieman vajaaksi. Runsaassa 300 sivussa kun ei vain saa selitettyä kaikkea tarpeellista roolipeliä varten.
Kirjan takakannessa lukee isolla nettisivun nimi, mutta kyseistä sivustoa ei enää ole. Netistä on siis turha etsiä Myrskyn aikaan hahmolomakkeita tai muuta hyödyllistä lappua ja lippua. Myrskyn sankareista – Mike Pohjolan toisesta roolipelistä – löytyy kyllä tavaraa millä mitalla, mutta ne eivät ole suoraan yhteen sopivia Myrskyn ajan kanssa. Harmistuin tämän huomatessani (”olisiko sittenkin pitänyt ostaa tuo toinen..?”), mutta siitä huolimatta päätin, että kyllä tällä nyt jonkin pienen pöytäropen saa aikaiseksi. Niin saikin, mutta ihan helppoa se ei ollut.
Kirjan alussa sanotaan, että oppaan ohjeilla saa aikaan niin larpin (eli liveroolipelin) kuin pöytäroolipelinkin. Jotenkin minulle jäi silti sellainen olo, kuin kirja olisi tehty enemmän larppi edellä. Kolmannessa osassa on selitetty pöytäroolipelissä tärkeät noppien heittelyt ja kykyjen kokeilut, mutta aika kevyesti. Hahmojen luontiin olisin kaivannut myös lisää selkeyttä ja ohjeita. Olimme aika hämmentyneitä ystävieni kanssa, kun yritimme arpoa kykypisteitä ensimmäisille hahmoillemme. Kirjan lopussa on malli hahmolomakkeelle, mutta siihenkään ei ole mitään selitysosaa, mitä mihinkin kohtaan tulee. Kuten kohdat Kykyarvo ja Kykybonus. En vieläkään tajua näiden kahden eroa.
Jos kolmas osa tuntuu suppealta, niin sitä on myös toinen osa. Vaikka Valenorin fantasiamaailmaan mahtuu viisi valtiota, vain yksi näistä on saanut oman laajemman esittelynsä. Myös eri maakuntien kartat olisivat olleet kivoja. Ehkä kaikki tämä on ennen löytynyt netistä siltä samalta nettisivulta, joka on kadonnut bittiavaruuteen. Harmi.
Jos etsitään positiivisia puolia, niin loitsiminen on luotu hauskasti Myrskyn aikaan. Loitsut koostuvat riimuista, joista jokaisella on oma merkityksensä. Riimuja yhdistelemällä voi keksiä uusia loitsuja tai sitten voi käyttää kirjasta löytyviä valmiita loitsuja.
Kykyjen kokeilemiset ja taistelut tehdään tavallista 6-tahoista noppaa heittämällä. Nopan silmäluku vain lisätään kykypisteisiin. Taistelut toimivat vähän samalalla periaatteella. Noppien heittely on tehty tarpeeksi helpoksi ja toimivaksi, kun pääsee alkuhämmennyksen yli.
Kaiken kaikkiaan Myrskyn aika on ihan kiva, mutta liian suppea. Jos tähän kirjaan tarttuu ensimmäisenä roolipelinään, joutuu tekemään hieman hommia, jotta rope toteutuisi. Valmiiden lomakkeiden puute sekä paikottaiset epäselvyydet säännöissä ovat selkeästi huonoja puolia. Myös lisätaustojen puute eri valtioista jäi harmittamaan. En ehkä suosittelisi tätä aloittelijalle ekaksi roolipeliksi. Ehkä kannattaisi mieluummin ostaa Myrskyn sankarit, jos vaikka Pohjolan toiseen roolipeliin olisi saatu kaikki rosot tasoiteltua.
★★★☆☆
Johnny Kniga 2003
Kannesta voisi kuvitella, että kyseessä on fantasiaromaani, mutta näin ei ole. Itse asiassa Myrskyn aika on roolipelin opaskirja. Kirja antaa ohjeita niin larpin kuin pöytäroolipelin järjestämiseen. Kirjan on kehuttu olevan säännöiltänsä kevyt, joten aloittelijankin pitäisi päästä ropettamisen alkuun.
Kirja koostuu kolmesta osasta. Ensimmäisessä osassa kerrotaan yleistä taustaa roolipelin maailmasta; sen historiasta, valtioista ja kansoista. Toisessa osassa paneudutaan tarkemmin eri kuppikuntiin, kuten velhoihin, ritareihin ja pappeihin. Kolmas osa taas on pelinjohtajalle tarkoitettu, jossa käydään sääntöteknisiä asioita ja annetaan vinkkejä roolipelien luomiseen. Kirja on tarkoitettu luettavaksi niin, että ensimmäisen osan lukee kaikki roolipelaamaan ryhtyvät, toisesta osasta luetaan vain omaan hahmoon liittyviä osia ja kolmannen osan lukee ainoastaan pelinjohtaja.
Täytyy sanoa, että kirja on erittäin kunnianhimoinen. Ensinkin kyseessä on suomalainen roolipeli. Jo se on harvinaista. Suomalaisia roolipelejä ei ole paljoa kirjoitettu. Toisekseen koko kirjaan on yritetty mahduttaa sama määrä tavaraa, joka yleensä löytyy kahdesta tai kolmesta eri kirjasta. Yritys on hieno, mutta se jää hieman vajaaksi. Runsaassa 300 sivussa kun ei vain saa selitettyä kaikkea tarpeellista roolipeliä varten.
Kirjan takakannessa lukee isolla nettisivun nimi, mutta kyseistä sivustoa ei enää ole. Netistä on siis turha etsiä Myrskyn aikaan hahmolomakkeita tai muuta hyödyllistä lappua ja lippua. Myrskyn sankareista – Mike Pohjolan toisesta roolipelistä – löytyy kyllä tavaraa millä mitalla, mutta ne eivät ole suoraan yhteen sopivia Myrskyn ajan kanssa. Harmistuin tämän huomatessani (”olisiko sittenkin pitänyt ostaa tuo toinen..?”), mutta siitä huolimatta päätin, että kyllä tällä nyt jonkin pienen pöytäropen saa aikaiseksi. Niin saikin, mutta ihan helppoa se ei ollut.
Kirjan alussa sanotaan, että oppaan ohjeilla saa aikaan niin larpin (eli liveroolipelin) kuin pöytäroolipelinkin. Jotenkin minulle jäi silti sellainen olo, kuin kirja olisi tehty enemmän larppi edellä. Kolmannessa osassa on selitetty pöytäroolipelissä tärkeät noppien heittelyt ja kykyjen kokeilut, mutta aika kevyesti. Hahmojen luontiin olisin kaivannut myös lisää selkeyttä ja ohjeita. Olimme aika hämmentyneitä ystävieni kanssa, kun yritimme arpoa kykypisteitä ensimmäisille hahmoillemme. Kirjan lopussa on malli hahmolomakkeelle, mutta siihenkään ei ole mitään selitysosaa, mitä mihinkin kohtaan tulee. Kuten kohdat Kykyarvo ja Kykybonus. En vieläkään tajua näiden kahden eroa.
Jos kolmas osa tuntuu suppealta, niin sitä on myös toinen osa. Vaikka Valenorin fantasiamaailmaan mahtuu viisi valtiota, vain yksi näistä on saanut oman laajemman esittelynsä. Myös eri maakuntien kartat olisivat olleet kivoja. Ehkä kaikki tämä on ennen löytynyt netistä siltä samalta nettisivulta, joka on kadonnut bittiavaruuteen. Harmi.
Jos etsitään positiivisia puolia, niin loitsiminen on luotu hauskasti Myrskyn aikaan. Loitsut koostuvat riimuista, joista jokaisella on oma merkityksensä. Riimuja yhdistelemällä voi keksiä uusia loitsuja tai sitten voi käyttää kirjasta löytyviä valmiita loitsuja.
Kykyjen kokeilemiset ja taistelut tehdään tavallista 6-tahoista noppaa heittämällä. Nopan silmäluku vain lisätään kykypisteisiin. Taistelut toimivat vähän samalalla periaatteella. Noppien heittely on tehty tarpeeksi helpoksi ja toimivaksi, kun pääsee alkuhämmennyksen yli.
Kaiken kaikkiaan Myrskyn aika on ihan kiva, mutta liian suppea. Jos tähän kirjaan tarttuu ensimmäisenä roolipelinään, joutuu tekemään hieman hommia, jotta rope toteutuisi. Valmiiden lomakkeiden puute sekä paikottaiset epäselvyydet säännöissä ovat selkeästi huonoja puolia. Myös lisätaustojen puute eri valtioista jäi harmittamaan. En ehkä suosittelisi tätä aloittelijalle ekaksi roolipeliksi. Ehkä kannattaisi mieluummin ostaa Myrskyn sankarit, jos vaikka Pohjolan toiseen roolipeliin olisi saatu kaikki rosot tasoiteltua.
★★★☆☆
Kommentit
Lähetä kommentti