Kirja-arvostelu: Mintie Das, Kuohuva maailma

Kuva: Risingshadow
Mintie Das: Kuohuva maailma

Tammi 2016
Luettu e-kirjana

Kirjan kaunis kansi iski silmään ja jäi mielen perukoille pyörimään. Tyttöjä, laivoja, merirosvoja! Mikä voisi mennä pieleen? Ja kyllähän tämä olikin aika pitkälle juuri sitä mitä odotinkin; viihdyttävää, aivot narikkaan -tyylistä, mutta unohdettavaa höttöä.

Kuohuva maailma kertoo viidestä tytöstä. Charlie on laivan kapteeni ja ainakin yrittää pitää muut tytöt ruodussa. Liu on suuren kiinalaisen rikollispomon tytär ja syy sille, miksi tytöillä ylipäänsä on oma laiva. Sadie on kirjatoukka, joka tietää vähän kaiken kaikesta. Raquel on taitava taistelija ja osaa varsinkin käyttää veitsiä aseenaan. Ingela on, noh, Ingela. Hieman epäsiisti tuittupää, joka tykkää kalastamisesta ja Charlien ärsyttämisestä.

Tytöt ovat onnistuneet saamaan Liun isän kautta lainaksi laivan, mutta jotta he voisivat saada sen kokonaan omakseen, heidän pitäisi uhrata jotakin kallisarvoista. Tytöt eivät tähän suostu ja pakenevat lainalaivallaan pitkin meriä Liun isän palkkaamat konnat kannoillaan. Ongelmia aiheuttaa myös Idänkauppayhtiö Safiiri, jonka varpaille tytöt ovat aikaisemmissa seikkailuissaan onnistuneet astumaan. Seuraa seikkailuja ja myös hitusen romantiikkaa, kun tytöt pakomatkallaan törmäävät Hylkiöihin; kolmeen poikaan, jotka ovat tytöille tuttuja menneisyydestä.

Kuohuva maailma etenee kuin elokuva tai vuoristorata. Teksti on hyvin yksinkertaista ja nopeatempoista, mikä on omalla tavallaan ihan mukavaa. Aina ei jaksa lukea sellaisia supervakavia kirjoja. Tähän kirjaan ei siis kannata tarttua odottaen jotain suurta lukuelämystä, vaan pikemminkin jotakin lyhyttä ja viihdyttävää. Ja oikein viihdyttävä se onkin.

Juoni on aika höttöä. Mitään fantasiaelementtejä juoneen ei ole ujutettu, vaan tarina pysyttelee kohtuu realistisena. Noh, niin realistisena kuin tyttömerirosvoista kertoja kirja vain voi olla. Tämä on oikeastaan vähän harmi; minulle olisi sopinut oikein hyvin, jos kirja olisi sijoittunut jonkinlaiseen vaihtoehtoiseen todellisuuteen, jossa tyttömerirosvot ovat täysin arkipäiväinen asia. Nyt kirjassa korostetaan kovasti sitä, miten vapaasti tytöt saavat merellä elää, toisin kuin maissa kärvistelevät kanssasisarensa. Saman sanoman olisi saanut vähemmälläkin rautalangalla läpi lukijalle.

Päähenkilöitä on tosiaan viisi ja näkökulma hahmojen välillä vaihtuu lennokkaasti. Siis todella lennokkaasti. Näkökulma voi vaihtua kahden lauseen välissä ja välillä lukiessa meni sekaisin siitä, kenen ajatuksista nyt oli kyse. Hahmot olivat aika yksinkertaistettuja, mutta hahmojen luonteet tulivat ihan kivasti tekstistä esiin. Jostakin syystä pidin varsinkin villityttö Ingelasta, ehkä tämän erilaisuuden takia.

Romantiikkaakin tosiaan löytyy, mutta loppujen lopuksi aika vähän. Tytöt saavat vetää ihan omaa show'taan kirjan loppuun asti, ilman että poikien tarvitsisi heitä tulla pelastamaan suureellisesti. Noh, onhan siellä vähän pelastamistakin, mutta loppukahinassa tytöt ovat pääroolissa. Pidin siitä, sillä olihan tämä heidän tarinansa.

Kaiken kaikkiaan ihan hyvä kirja. Viihdyttävä, harmiton, nopetempoinen ja helppolukuinen. Tässä ei kauaa nokka tuhissut. Ei mitään valtavan upeaa proosaa, mutta menevää viihdettä. Kuin kesän blockbuster leffa. Tai vuoristorata.

★★☆☆☆

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kirja-arvostelu: Emmi Itäranta, Teemestarin kirja

Kirjoittamisesta: Asetteluohjeita 1

Kirjoittamisesta: Asetteluohjeita 5