9.12.2019

Pelataan D&D:tä: Turinan kylän myyräongelma

Pelattu 20.11.2019

Olen aiemmissa blogipostauksissa kertonut uudesta harrastuksestani: D&D:stä ja käynyt läpi hieman, mitä kampanjassamme on ehtinyt tähän asti tapahtua. Jatkossa pyrin kirjoittamaan pelikerroista mahdollisimman nopeasti pelin jälkeen. Aion tehdä myös tarkempia muistiinpanoja kuin aiemmin ja ottaa kuvia, jotta selostukseni olisivat mahdollisimman tarkkoja ja viihdyttäviä. Pelaamme yleensä noin kerran viikossa, joten suurinpiirtein samaan tahtiin pyrin tekemään myös blogauksia. Lisäksi kirjoitan tapahtumista pelihahmoni, Lilyn, näkökulmasta.

Toivottavasti te, hyvät lukijat, pidätte seikkailujamme yhtä viihdyttävinä kuin me pelaajat. Mukavia lukuhetkiä!

Turinan kylän myyräongelma

Saamme Cordelialta tehtäväksemme tutkia hieman lähialueiden kyliä, katsoa mikä tilanne niissä on ja voisiko kylistä löytyä kannatusta Cordelialle tai kenties pientä kapinaa Cainia kohtaan. Hän nimeää ensimmäiseksi kyläksi, joka kannattaisi katsastaa, Turinan, joten lähdemme sinne. Pääsemme kylän laitamille ilman ongelmia, mutta koska kylä vaikuttaa kummallisen elottomalta, jäämme yöksi kylän ulkopuolelle vuorenrinteeseen. Yöllä joudumme druegarien, ilkeiden kääpiöiden, hyökkäyksen kohteeksi. Onnistumme kuitenkin päihittämään heidät. Aamulla lähdemme tutkimaan tarkemmin Turinan kylää.

Vaikka kylässä näkyy useita eläinten aitauksia, itse eläimiä ei näy missään. Samoin talojen savupiipuista ei kohoa savua. Pääsemme lopulta Turinaan ja löydämme yhden kyläläisen, joka kauhuissaan kertoo maan alta hyökänneistä olennoista, jotka ovat syöneet eläimet ja myös muutamia ihmisiä. Kyläläisiä pitää auttaa, joten menemme tutkimaan tarkemmin. Aramil muuttaa eläinystävänsä pienen taika-pöllön Pixien myyräksi ja käskee tätä kaivamaan epäilyttävän näköistä multakasaa. Ei kulu aikaakaan, kun maasta syöksyy esiin valtavan kokoinen kita, joka ahmaisee Pixien kokonaisena. Ei hätää! Aramil pystyy kyllä kutsumaan Pixien uudestaan (eikä tämä ollut edes ensimmäinen kerta, kun Pixie kuoli).

Alkaa taistelu. Maan alta esiin ilmestynyt hirviö on bulette, myyrän tapainen, mutta suuren kidan omaava, hevosen kokoinen otus. Ivor käyttää maagista aamutähteään, joka halvaannuttaa hirviön paikoilleen, minkä jälkeen taistelu onkin lastenleikkiä. Hirviö kuolee alta aika yksikön.

Mutta kun otus rojahtaa maahan maan alta kuului jyrinää. Lisää otuksia on tulossa!

Buletten yllätyshyökkäys maan sisältä

Maan alta ilmestyy kolme vauva-bulettea, aivan samanlaisia kuin edellinen mutta selvästi pienempiä. Otukset ovat vihamielisiä ja hyökkäävät samantien kimpuumme. Vain hieman sen jälkeen kun kolme pientä otusta ilmestyi, paikalle saapuu lisäksi yksi aikuinen bulette. Se syöksyy esiin maan alta suoraan Aramilin ja Ivorin jalkojen alta.

Loitsun vahinkonopat heitetty, eiköhän se kuollut...
Lazarus käyttää neljännen tason loitsun aikuiseen buletteen. Se on liikaa ja peto kaatuu.

Ishara saa pahasti osumaa taistelun aikana ja kaatuu tajuttomana maahan. Yksi pikku-buletteista yrittää tehdä hänestä lounaansa, mutta onnistumme sen estämään. Pikku-buletteista kuolee kaksi, yksi pääsee pakoon kaivautumalla maan uumeniin. Taistelun jälkeen minä ja Lazarus riennämme ensimmäisinä auttamaan Isharaa. Naisen jalka on pahasti murtunut. Lazarus koettaa saada ensin kyläläisiltä apua saadaakseen ensiaputarvikkeita, mutta ei oikein saa vastakaikua (hän heittää nopalla 1), joten käyttää hieman omankädenoikeutta lastoitustarpeiden hankkimiseen. Loppujen lopuksi Isharan jalka saadaan paketoitua.

Ivor yrittää jäljittää pakoon päässyttä pikku-bulettea. Hän löytää läheisen talon ryömintätilasta myyränkoloa muistuttavan käytävän, mutta se on aivan liian pieni, jotta otusta saisi kiinni. Sen suhteen on pakko luovuttaa. Ainoa toivo on, että otukset eivät palaa enää uudelleen kiusaamaan Turinan kylää.

Lazarus pitää kylässä puheen Cordelian puolesta ja vaikka puhe menee hieman saarnauksen puolelle, jokunen korva jää kuuntelemaan hänen sanomaansa. Aramil ottaa kylästä "palkkioksi" kärryt, joihin onnistumme nostamaan haavoittuneen Isharan. Kärryjä vetäen lähdemme jatkamaan matkaa kohti seuraavaa kylää. Tarkoituksena on tehdä jonkinlainen kierros ja palata sen jälkeen takaisin Cordelian luo raportoimaan.

Ivorin hiiviskelyheitto! Pitäisi olla piilossa.
Hetken kuljettuamme näemme kaukana ratsumiehiä. Kahdella ratsumiehellä on aseinaan jouset, kahdella peitset. Toisen peitsessä roikkuu puna-musta viiri Cainin värit! Aramil heittää Ivoriin näkymättömyysloitsun, Ivor nostaa maagisen viittansa hupun päähän ja lähtee hiipimään lähemmäs valmistautuen hyökkäämään, mikäli miehet tekevät mitään uhkaavaa.

Me muut kuljemme kärryjemme kanssa niin tien sivussa kuin vain mahdollista ja yritämme näyttää tavanomaisilta matkamiehiltä. Kaikeksi onneksi ratsumiehet menevät ohitse kiinnittämättä meihin sen kummempaa huomiota.

Jatkamme matkaa ja illalla pääsemme Daten kylään. Etsimme kylästä majatalon, missä Aramil tekee hieman tiedustelua paikallisen neulontakerhon jäseniltä. Nämä osaavat kertoa sen verran, että kylällä on pyyhkinyt hyvin sen jälkeen, kun läheinen kaivos on avattu uudelleen. Kylä on selkeästi isompi kuin Turina, joka koostui lähinnä muutamasta maatilasta. Tämän jälkeen menemme nukkumaan majatalosta ottamiin huoneisiimme.

Aamulla lähdemme tutkimaan kylää lisää. Keskusaukion laidalta löytyy kaupungintalo. Esitämme olevamme Lazaruksen johtama lähetyssaarnaajaryhmä ja töitä etsien onnistumme saamaan audienssin kylän johtajalta. Tältä löytyykin meille hommaa; kuulemma tie metsän läpi kaivokselle on muuttunut vaaralliseksi. Tiellä on kadonnut ainakin ilmeisesti vankkureita. Lupaudumme selvittämään asiaa rahallista korvausta vastaan.

Mitä sitten tapahtui? Se selviää seuraavalla pelikerralla!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti